Chat noir

Lapseni pienoiseni päätti kuvata äitiä lempipuuhissaan, rakentelemassa nukkekotia. Vuorossa on tänään ollut katon päällystäminen tylsästi aaltopahvisuikaleilla.
Hieno kuvasarja alkaa upealla otoksella kyynärpäästä :)

Tässä jo pikkuisen sivuprofiilia...Kylläpäs äiti mielissään touhuaa...

Kas tässä sitten on äidin iso...äidin iso pyl...kank...taka.....äidin iso nukkekoti!!

Miksköhän ne kaikki aina sanoo et "älä ny ittees telo!" kysyy nimim. kerran katonrajasta tikkailta pudonnut ja sääriluunsa murtanut äiti :D :D

Siinäpä oli tän illan jumppa :)
|
|
Äiti-ihmisen lapsuuden haaveet tosiksi-projekti :) Mukana menossa kuusi lasta, Armastus, koira ja Anoppi :D
Nuista kuvista näkee kuinka iso talo on, vaikka sinähän ootki oikeesti melko kääpiö...
Juu Elisa, mä yritän olla varovainen...:)
Liisa: Johonki remonttiin (varmaan lattian suojaksi tai jotain) on Armastus ostanut tuota aaltopahvia...meillä on sitä autotallissa about kolme kilometriä :D
...Poistuu paikalta hattua nostellen ... :)
Siis tuohan on tosi (ihanan) iso!!!
Tuulia: Tuo arkku on minunkin aarteeni, sen on Arvi-pappani ostanut kihlajaislahjaksi Anni-mummulleni v. 1946. Sen sai äitini kotipaikkansa tyhjennysreissullaan ja äiti antoi sen minulle!! Muistan kun lapsena aina leikin arkulla ja hypistelin kaikkia vanhoja lappusia mitä arkku oli pullollaan. Kaikkein jännin juttu mikä arkussa oli, oli elohopeapallonen joka oli lasipullon sisällä...hui!!